Fysiikassa olen mekaniikan kurssia käymässä lävitse. Kappale kaltevalla tasolla jne. Kun siellä tulee vastaan mgcosB juttuja, niin se muistutti minua, että minun täytyy ostaa uusi laskin ja perehtyä laskimen käyttöön kunnolla. Pitää alkaa myös katselemaan, että mitkä laskimet ovat hyväksyttyjä pääsykokeissa, jotta ei joudu ostamaan uutta laskinta pelkkiä pääsykokeita varten. Biologiaa olen lueskellut ja todennut sen todella mielenkiintoiseksi taas vaihteeksi. Se on lempiaiheitani näistä. Matikka tuottaa ongelmaa. Jotenkin en vain edes halua oppia asioita. Haluaisin, että joku selittää asian minulle. Ja jos en ymmärrä, niin selittää asian toisella tavalla. Sitten kun tällaista ei ole, niin olen jo ajatuksella, että aivan sama, en nyt tätä kuitenkaan ymmärrä. Matikassa käyn siis lävitse matemaattisia malleja kurssin toisen asteen polynomifunktioissa ja epäyhtälöissä. Mutta olen tainnut käydä tätä lävitse jo todella pitkään. Ongelma on aina se, että minulla ei ole sellaista kiintopistettä, mihin sitoa asiaa kuten Fysiikassa on aina jokin käytännön esimerkki, minkä avulla asian laskunkin ymmärtää. Matematiikka on vain lukuja, kirjaimia ja sääntöpoikkeamia, jotka sekottaa minut.
Tällä viikolla en kuitenkaan ole ollut depiksessä sen suhteen, että "ei minusta tule yhtään mitään" Vaan olen ihan hyvillä mielin. Ehkä olen vihdoin pääsemässä ajatuksesta, että jos en jotain asiaa tajua itseopiskelulla, niin sen merkitys on, että olen niin tyhmä, etten tajua tule tajuamaan tätä milloinkaan, millää menetelmillä. Nyt täytyy vain löytyä kärsivällisyyttä odotella niitä oikeita opintoja ja tehdä arvio sen perusteella omista oppimiskyvyistäni.
]]>Tein siis aikoinaan tämän oppimistyylitestin. No arvelin sitten kokeilla, että jos luen itse kemiaa nauhalle, niin miten sitä opin. Vuodepotskulle, joka olin nii asia toi päivään todella kivan vaihtelun. Ja kyllähän siinä oppi. Huomaan joskus lukiessani jotain ajatuksen lähtevän harhailemaan ja sitten joutuu kertailemaan asiaa. Nyt kun ajatus lähti harhailemaan, niin sain kiinni siitä sitten kuuntelukerralla. Ai että on kiva, kun on monta tyyliä millä oppia.
Laitoin kyselyä lukiollekin, että mikä on heidän etälukiotyylinsä. No kukaan ei sieltä vastannut minulle. Syytä voi vain spekuloida. Mietin nyt vain tässä, kun olen todella kova syyllistämään itseäni, että jos lusmuilen tän kevään aikana niin menetänkö kaiken oppimisen mitä olen tähän mennessä opiskellut. Ja sitten olen ihan surkea köpö kun menen oikeille oppitunneille. Niiiiiin. No en nyt oikein tiedä, onko tämä aivan realistisesti ajattelua. Harva se kuitenkaan on alkanut ennen lukiota opiskelemaan materiaalia. Eli voidaan siis loogisesti ajatella, että ilman näitä yrityksiäniki voisin menestyä opinnoissa. Aika näyttää.
]]>Sain taas tänään hetkittäisen inspiraation lukion matskuun. Hieman kävin lävitse jotakin liittyen toisen asteen yhtälöön. En enää edes muista mitä, joten se taisi olla aivan turhaa. Fysiikasta kävin lävitse äänen käyttäytymistä väliaineissa ja dopplerin ilmiötä. Nettikurssilla asia oli käsitelty todella suppeasti. Ei juurikaan tullut kirjoitettu asiasta kuin muutama rivi. Eli sekin taisi olla ihan turhaa.
Katselin tuossa notski.fi:n keskusteluja. Sielläkin on aloitettu pohtiminen siitä, millainen on ensi vuoden pääsykoe. Lisäksi siellä on otettu esiin asioita, jotka eivät ole lukion materiaalissa kemian, fysiikan ja biologian osilta. Galenoksesta taitaa näihin löytyä vastaukset. En siis perehtynyt asiaan äärimmäisen tarkasti. Mietin vain, että jos materiaalina on lukion matsku, niin mikä on mahdollisuus kenelläkään päästä sisään (paitsi marginaaliryhmällä), jos koe sisältää muitakin asioita kuin se, mikä on ilmoitettu? En nyt silti ole vastaan sitä, että ihmiset haluavat ymmärtää asiaa syvällisemmin. Minusta se on tavoittelemisen arvoinen asia. En pidä ollenkaan siitä, että mennään sieltä mistä aita on matalin. (syyllistyn tähän toisinaan kyllä itsekin, joten tekopyhyyskin voidaan siis luokitella ominaisuudekseni.) No joka tapauksessa. Kevät kertoo, mitä tuo pääsykoe tullessaan.
Minä en edelleenkään pidä itselleni mahdottomana ymmärtää lukion materiaaleja. Syy, miksi sain näinä väsyttävinä aikoina innostuksen taas hieman lisää tutkailla fysiikkaa ja kemiaa oli lääkäriluennot, joita meillä oli obstetriikasta. Ai, että pidin taas siitä, kuin ihanan looginen ihmiskeho on. Ja toisaalta, kuinka hienoksi se on virittynyt evoluution myötä. On myös selkitynyt se, minkä takia haluan olla lääkäri (Jos odotat, että haluan pelastaa ihmishenkiä ja olla sankari, olet väärässä.) Haluan ymmärtää ihmiskehoa. Lääketiede on se reitti, jolla pääsen tähän tavoitteeseeni. Olisin voinut kuunnella 4-vuotta pelkästään tällaisia lääkäriluenteoja, mitä meillä on. Tosin, en tiedä lääketieteellisen opetuksen tasoa. Kaikki lääkärit, jotka luennoivat meille ovat käytännön työssä. Ainoastaan yksi oli lääketieteellisen tiedekunnan palkkalistoilla opettamassa lääketieteellisiä aineita. Hänen luentonsa ei ollut mitenkään häikäisevä. (Yksi taisi olla tutkija, mutta oli osittain käytännön työssä, joten hänen luentonsa olivat hyviä.)
Nyt ehkä on aika odotella joulua ja antaa hieman itsellekin lomaa. Jaksaa sitten taas ensi vuonna puurtaa. Jonkun parissa, jos ei minkään älyllisen.
]]>Matikka lannistuu minut. En kertakaikkiaan jaksa keskittyä pätkän vertaa siihen, miten binomin tulosääntö (x+a)(x+b)=x2+(a+b)x+ab voi kertoa minulle toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan, kun vertailen niitä keskenään ja päättelen päässälaskulla, mitä mihinkin tulee....
Biologia sinäänsä kiehtoo minua entistä enemmän. Olen 1. kurssin käynyt lävitse, joka sisälsi pääasiallisesti evoluutiota. Tällä hetkellä on siis solu ja perinnöllisyys kurssin aiheena. Ja juuri kävin solun toimintaa hieman lävitse. Biologian helppous ehkä on syy, miksi se nyt tuntuu kivalta vaihtelulta. Siinä pääsee nopeasti eteenpäin ja ymmärtää asian kerralla. Ei tarvitse juuri jäädä vatvomaan, mitä mitä mitä.
Kemian kirjan otan matkaan ja lueskelen sitä koulumatkoillani. Fysiikan taidan jättää tällä viikolla väliin. Olen tosin sairastellut viime aikoina niin paljon, että varmaan kuukauteen ekaan kertaan katson edes mitään mikä liittyy lukion oppimääriin. Nyt ois sit myös alkanut teoriajaksot ja olen kotona vain viikonloput, joten sen ajan vietän mieluummin perheen kanssa kuin opiskellen.
Teoria koulussa taasen tuntuu todella turhauttavan tylsältä. Ihan vain opettajien vuoksi. Yhtään väheksymättä ihmisten kohtaamista työssä ja sen tärkeyttä, mutta sellaista on mielestäni aivan turha kenellekään opettaa. Sen osaa tai sitä ei osaa. Jos et osaa, ei mitkään hienot hoitotieteen teoriat kerro sinulle, miten saat sen vuorovaikutuksen kohdilleen. Opetettaisiin teoriaa täydellä teholla aivan muulta näkökannalta, niin vuorovaikutustilanteetkin olisi luontevia, kun opiskelijalla olisi rautainen tietopohja kysymyksiä varten. Pyh. Oi kun antaisin paljon siitä, että olisin tyytyväinen tähän koulutukseen ja tällaiseen työhön. Olisin kohta valmis ja olisin palkkatyössä, joka palkitsisi muutenkin kuin rahalla.
Ottaa niin paljon päähän, että tiedän olevani kiinnostunut, mutta tiedän joutuvani tekemään niin paljon työtä unelmani eteen!!!
]]>Fysiikasta 8
Kemiasta 5
Biologiasta 5
Lyhyt matikka 6
Kurssin pituus on n. 35h, jolloin jos ajattelen tekeväni työtä iltaopiskeluna on realistista ajatella iltaisin 2-3h jokaiselle illalle. ELI viikolle tulisi 10-15h ja yhden kurssin suorittamiseen menisi n. 2-3 vkoa. Jolloin kokonaisuuden opiskelemiseen menisi n. 1,5 - 2v.
TOSIN tuota biologiaa mietin, että siihen en välttämättä tarvitse ihan kontaktiopetusta. Tätä voisin opiskella ihan itsenäisesti tähän lisäksi, jolloin kurssimäärä pienenisi 19 ja niiden suorittamiseen menisi samalla tahdilla tehtynä 1-1.5v. Toki tämä vaatii hyvin tiivistä opiskelua, joka siis taas on asia erikseen, että jaksaako sellaista, kaiken muun lisäksi.
No aloitin kuitenkin nyt jo biologiaa käymään lävitse. Netissä on 1 ja 2 kurssit. 1. kurssi on nimeltään eliömaailma. Evoluutio aloittaa tämän. Mukavaa on huomata, että pidä biologiasta todella paljon. Olen pienestä pitäen katsonut tv:stä avaraa luontoa, prisman dokumentteja kaikenlaista eläimiin ja luontoon liittyvää ja jatkanut sitä tähän päivään saakka. Yhteen väliin olin varma, että tähtitiede on se minun juttu. Biologia ja maantiede olivat yksi lempiaineistani ylä-asteella. En meinannut millään uskoa yläasteella, että matematiikkakin on luonnontiede, koska ajatus syntyi päähäni, että en minä sitten voi pitää millään luonnontieteistä.
Tänään katselin myös vähän kemiaa. Laskeskelin prosenttilaskuja. Ne jännästi jotenkin muistuu aina mieleen, niin että vaikka en muistaisi mitään kaavaa miten asia laskettaisiin, niin saan tuloksen kuitenkin aikaan. Niissä on jotakin helppoa. Ehkä ne päässäni on helppo muuntaa järkeviksi ja näin ollen ne on mielestäni helppo ratkaista. Th-koulutuksessa täytyy lääkelaskuja osata laskea. Ne eivät ole peruskoulun matematiikkaa kummempaa (prosentteja, verrantoa, päättelyä, hyvin selkeitä kaavoja, joihin ei poikkeuksia juurikaan löydy). Niille vain on luotu jotenkin hankala maine alan opiskelijoiden keskuudessa, koska niistä vaaditaan 100% osaaminen.
Itse olen muutaman kerran pompannut laskuista (näitä siis lasketaan jokaisen hoitotyön tentin yhteydessä). Viimeksi yksikkömuunnoksen takia. Kaikkein helpoin lasku meni itselläni päin honkia. Tuli paniikki, kun opettaja sanoi teillä on 3 min aikaa ja sitten täytyy olla valmista. Tosin koska en muistanut montako mikrog. on mg. niin ei tätä olisi saanut muutenkaan, kuin tuurilla oikein. Tätä ei paljon päätellä. Aloitin kyllä päättelyn, vaan päättelin aivan typerästi asiaa. Aloin miettimään näitä. milligramma, senttigramma, desigramma, gramma..... Sitten mietin, että mitähän mennään taaksepäin...milligramma, "joku"gramma, mikrogramma, joten luonnollisesti ajattelin siis, että 1mg = 100mikrog. . Ei ole edes olemassa mitään "joku"grammaa ja mikrogramma on siis milligramman tuhannesosa.
Tästä opin kuitenkin, että en näköjään pysty laskemaan järkevästi kun joku hoputtaa vieressä. Ei ehkä imartelevin ominaisuus. Olen vähän myös pohtinut tätä, että miten yleensä toimin tenteissä. Olen yleensä se, joka lähtee ensimmäisenä. Syy tähän on se, että pyrin saamaan asian hyvin tarkasti rajattua. En halua laittaa ylimääräistä tietoa, mutta toisaalta joskus tämä iskee takaisin sillä, että olenkin lyhentänyt asian liikaa ja pisteitä ei heru niin paljon. Mielestäni olisi oikeastaan iihan jees, jos tentit menisi aina niin, että turhasta tiedosta tulisi miinusta. Saisi olla herkillä ja tentti olisi oikeastikin oppimistilanne, jossa täytyy miettiä sisältöä, eikä suoltaa aivan kaikkea paperille, joka päästä löytyy :D No toisekseen taidan olla sitten myös tenteissä hieman hermostunut, jolloin voin olla hätäilijäkin. Tämä ei pääsykoetta ajatellen ole yhtään hyvä ominaisuus. JOS huomaan, että kello on sen verran, että minulle tulee kiire katoaa päästäni tietoa. Pirujen maalailu seinille alkoi nyt, joten täytyy lopettaa. Muuten löydän itsestäni vain kaikki huonot puolet. Niitä voin kyllä luetella, olen hyvin analyyttinen itseni suhteen. Liiankin!
]]>Mitä tämä sitten tarkoittaa siitä, että kuka pääsee sisään? Voisi kuvitella, että sisäänpääsy helpottaa juuri lukiosta valmistuneille. Galenos ja lukion kirjoituksiin valmistautuminen voi olla liikaa kerralla, joten kun pääsykoe muuttuu voi kirjoituksiin luku ja pääsykokeisiin valmistautuminen tapahtua samalla kertaa = sisäänpääsy helpottuu.
No muuttuuko pääsykoe helpommaksi? J0ku, joskus jossain uutisissa kertoi, että Galenos on ollut erinomainen valikoimaan ne, ketkä myös pärjäävät opinnoissa. Kun tämä efekti katoaa, tuleeko enemmän lopettajia. Ymmärrettävästi lääkäripula on huutava ja hakijoita halutaan saada nopeammin sisään. Valmistuneet lääkärit kuitenkin painavat ehkä enemmän pulakupissa.
Millaisia kysymyksiä mahtaa pääsykoe tarjota? Lukion biologia ei mielestäni ole kuitenkaan kovinkaan syväluotaava anatomian ja fysiologian suhteen, joten veikkaan painotuksen menevän kemiaan ja fysiikkaan. Mahdetaanko vaatia sovelluksia fysiikan ja kemian tietoisuudesta biologian oppimäärään. Siinä mielestäni olisi ehkä ihan varteenotettava vaihtoehto. En malta odottaa, että saan käsiini ensi kevään pääsykokeen. Pääsen katsomaan, miten lukemista kannattaa painottaa.
Olen tällä hetkellä matematiikassa funkion kuvaajassa ja sen kulmakertoimessa. Kemiaa en ole edes katsonut (Virhe!) ja fysiikassa on aaltoliike meneillään. Samalla luen siis tiedettä kaikille, fysiikka... Luulisin, että jos etsisin samanlaista kirjaa englanniksi se olisi "Fysics for dummies" ;) Mutta hyödylliseksi sen koen, kuten todettua turha sitä on yrittää latvasta aloittaa..
]]>Minulle tulee aina sellaisia motivaatiopiikkejä. Ne voi tulla ihan pienistä ajatuksista. Käyn mukana lääkärin vastaanotolla ja katselen, kuinka mielenkiintoista on tehdä sitä mitä lääkäri ikinä tekeekään. Se mitä th tekee työssään ei mielestäni ole niin mielenkiintoista. Jos en pääse lääketieteelliseen niin toinen asia, mikä minua kiinnostaa on neurobiologia ja fysiologia ja en edes tarkalleen ottaen tiedä mitä tämä tyyppi tekisi työkseen.
"FYSIOLOGIA JA NEUROTIEDE
Fysiologian ja neurotieteen pääaineen alaan kuuluvat (1) neurobiologia, (2) kehitys- ja lisääntymisbiologia sekä (3) yleinen ja ekologinen fysiologia.
Fysiologia käsittää sekä molekyyli-, solu-, kudos-, elin että eliötason prosessit. Fysiologian keskeisenä tavoitteena on selvittää, millä tavoin näiden eri organisaatiotasojen prosessit, molekyyli- ja solubiologisten mekanismien kautta, ohjaavat yksilön kehitystä, elintoimintoja, ja vuorovaikutuksia ympäristön kanssa.
Fysiologi hyödyntää evoluution tuottamaa eliökunnan rikkautta valitessaan sopivaa tutkimuskohdetta (ns. tutkimusmallia) kokeelliseen työhön.
Ekologisessa fysiologiassa tärkeitä kysymyksiä ovat, miten eri eläinlajit ja -ryhmät ovat sopeutuneet ympäristöönsä, mitkä tekijät määräävät sopeutuvuuden rajat ja missä määrin evoluution tuottamat ratkaisut ovat yleispäteviä. Lajien välinen vertaileva fysiologia muodostaa ekofysiologian ytimen, ja se myös syventää näkemystämme ihmisen fysiologiasta ja sen evolutiivisesta taustasta." Helsingin yliopisto
Tai
Eläintiede on laaja tieteenala, joka voidaan jakaa moniin erikoisaloihin. Esimerkiksi eläinsystematiikka käsittelee eläinten luokittelua, eläinmaantiede levinneisyyttä, eläinekologia lajien ja populaatioiden riippuvuussuhteita tosistaan ja ympäristöstään, ja eläinfysiologia elintoimintoja. Tieteenala voidaan luokitella myös tutkimuskohteena olevan eläinryhmän perusteella, esimerkkeinä entomologia (hyönteis-tutkimus) ja ornitologia (lintututkimus). Eläintieteilijä operoi sekä suoraan luonnosta saatavilla että kokeellisin järjestelyin saaduilla havainnoilla, jolloin tutkimustyö voi olla kenttä- ja/tai laboratorio-työskentelyä. Ekologi saa tutkimusaineistonsa usein kenttä havainnoista ja -kokeista, ja täydentää havaintoja laboratoriokokein. Fysiologi tekee kokeellista tutkimustyötä useimmiten laboratoriossa, mutta voi suorittaa mittauksia myös maastossa. Fysiologin työhön kuuluu myös biokemiallisia ja fysikaalisia menetelmiä.
Eläintieteellisistä tutkimuksista saadun tiedon sovellutuskohteita ovat mm. uhanalaisten lajien suojelu, riistanhoito, lääketiede, kalatalous, tuhoeläintiede, limnologia ja ympäristönsuojelu.
Eläintiedettä pääaineena lukeneet ovat sijoittuneet työelämässä pääosin koulutuksen ja tutkimuksen toimialoille sekä maatalouden ja kala- ja riistatalouden aloille." Oulun yliopisto
Käytännössä siis biologia on se, mikä myös kiinnostaa. Tosin työllisyysmahdollisuudet on aika ikävät. Opettajan hommat ei kiinnosta pätkääkään. Vallitseva ajatus olisi "V***** miksi nää ei ymmärrä!" ja syy ei löytyisi ainakaan minusta ;) tutkijan työ kyllä. Kenttä- labratyö, jossa olisi vaihtelevuutta ja oivaltavuutta sisältönä. Mutta lääketiede on sitten kuitenkin se, mihin panostan, koska se nousee aina pinnalle tein mitä tahansa. On ollut jo monta vuotta. Pitäisi vain saada tämä lukiosysteemi päätökseen, jotta pääsisi asiaan!
Kun mietin aikoinani th:n koulutukseen lähtemistä ajattelin, että harmi jos minun motivaatiotani ei huomata pääsykokeissa, koska koin että olen erittäin kiinnostunut hoitotyöstä. No hitto vie, mihin tämä motivaatio on nyt kadonnut. Koulutusko sen imaisi?
]]>Terveydenhoitajasuus on alkanu olemaan jo masentava ajatus (valitettavasti). En tiedä johtuuko tämä nyt siitä, että osa opettajista ei oikein vastannut odotuksia. Tulee mieleen, että näinkö vähän tarvitsee th:n osata. Plaah. Motivaatiopulma th:n työhön on ehkä tämä teoriajakso, luulen sen vaihtuvan kun käytännön jakso alkaa. No luultavasti sitten tämä lääkishaave sitten nousee tämän th:n motivaation laskiessa..
Mitäs sitten olen oppinut galenoksesta tähän asti. No ensinnä se, että Po/w tarkoitaa pitoisuutta oktanolissa ja vedessä ja tällä tavoin voidaan mitata jotakin vakioita. En nyt muista niin yhtään, että mitä. ENKÄ ala lunttailemaankaan, vaikka tuo galenos tuossa vierellä pötköttääkin. Sitten olen oppinut solun toiminnasta uutta, esimerkiksi solukalvon ja se kaikenlaisten -somien toiminnasta siihen liittyen. Myös sen, että entsyymien toiminta on yleensä suht spesifiä, joten niiden määrät veressä kertoo jostakin, erityisesti maksan vikoja etsiessä alat-asat-afos arvot kertoilevat näistä entsyymitoiminnoista. Mitäs muuta tarvisikaan tietää kun pääsykokeisiin valmistautuu. Jotakin, jostakin joka ehkä menee näin...Hurraa, mikä onnentunne, kun osaan jo niin paljon *sarkasmia* (siltä varalta, että joku missasi tällaisen sävyn tekstissä)
]]>Kitka jäi kyllä hieman vajaaksi, mutta muutoin oon ihan tyytyväinen oppimaani. Tai no odotuksenihan on, että opin kertalukemalla kaiken ja niin täydellisesti, että muistan kaikki asiat ulkoa ja lopun elämääni. No näinhän ei tapahtunut, mutta oletan että voin olla tyytyväinen, että olen tutustunut matskuun ja saanut tiedonmurusta sieltä ja täältä. Hanskassahan asiat eivät missään nimessä ole, mutta jotain on jäänyt taskuun.
Jännä oli huomata, kuinka olen ehkä kehittynyt oppimisessa. Parhaiten opin niin, että sovellan kaikki numerot ja kirjaimet kaavoista päässäni tosielämään, jolloin laskuista tulee enemmän todentuntuisia itselleni. Minulla ei välttämättä ole vaikeaa ymmärtää asioiden sisältöä ja miten asiat toimii. Hankalaa on huomata se, mitä laskua käytetään missäkin asiayhteydessä ja jos täytyy huomata vielä jokin poikkeus asiaan niin olen monesti tilanteessa, että en hoksaa mikä meni vikaan laskussa, vaikka suoritin sen täysin oikein. Syyn tähän oletan olevan se, että en tee juurikaan harjoituslaskuja tällä haavaa, ainoastaan yhden esimerkin havainnollistamaan kirjallista tietoa. Laskemisen uskon ja toivon olevan sellainen asia, jonka pystyy harjoittelemaan tarpeeksi useilla toistoilla kuntoon.
Koulukin siis alkoi ja tehtäviä on tullut aivan mukavasti seurakseni siltäkin osin. Näin lukuvuoden alussa tuntuu siltä, että urakka on vielä aivan loputon, vaikka ajallisestihan kyse on 9:stä kuukaudesta, eli ei se valmistuminen kaukana ole. Aamulla oli tän lääkisurakan kohdalta aivan mahtavan onnistujan tunne, että no kyllä tää työ tuottaa tulosta. Nyt kun oon tuota fysiikkaa tässä pari tuntia pakerrellu, niin tuli taas tunne, että paskat ku en osaa laskea mitään, niin tollo mikä tollo... Huono puoli näköjään luonteessani on se, että pienetkin vastoinkäymiset murentaa itsetuntoni! No, kattellaan mille se alkaa..
]]>Siis etälukion nettiversion kurssin. Seuraavaksi siirryn matemaattisten mallien maailmaan. Funktioiden jne. muiden yhtä houkuttelevien käsitteiden maailmaan siis. Näyttää hyvin pitkältä, työläältä ja vaikealta kurssilta ymmärtää. Olen siis käynyt nyt matemaattisen ongelmanratkaisun ja geometria kurssit. Jätin käymättä tilastot ja todennäköisyys. Jostain syystä sain itseni puhuttua ympäri siinä, että jätän ne sikseen. Käyn ne sitten vaikka viimeisenä, jos koen tarpeelliseksi.... Kunnon laiskiaisen puhetta!
Kemian kirjaa lueskelen tällä hetkellä neutralisoitumisen kohdalla. Koen sen melko kevyeksi luettavaksi matematiikan jälkeen. Toinen "kevyt" teos on tällä hetkellä fysiikan saralla menossa. Siis etälukion materiaalin lisäksi löysin kirjastosta Tällaisen kun tiedettä kaikille, fysiikka. Se selittää asioita erittäin miellyttävällä tavalla ja luo siitä mielestäni siksi, fysiikkaa ajatellen kevyen teoksen. Samaista sarjaa on myös tiedettä kaikille, matematiikka. Sen aloitan sitten kun olen saanut tuon fysiikan loppuun. Siinä ollaan tällä hetkellä siis newtonin laeissa. Voin ottaa sen matkalukemiseksi tuleville koulumatkoille. Etälukion fysiikassa olen pystysuoran heittoliikkeen juuri käsitellyt ja nyt jatkan liikemäärän ja impulssin tielle.
Nykyinen koulukin siis alkaa ihan justiinsa. Mielenkiintoinen vuosi on odotettavissa koulun suhteen, kuin myös yksityiselämänikin suhteen (kertoo siis suurikin julkkis, UnelmaElma) Tietyllä tavalla asiat hankaloituu tämän lukion oppimäärän suhteen, kun aika tiivis näyttää olevan työtahti. Sen näkee, mitä syksy tuo tullessaan. Luultavasti harjoitteluna aikana pystyy enemmän keskittymään tähän. Loma siis on ohitse, nyt!
]]>