Rompopommm...

Tultiin takas lomalta, joka oli oikein miellyttävä. Kuitenkaan en sielläkään jättänyt asioita täysin pohtimatta.

Kaikki alkoi siitä kun poikani kyseli, että miten lentokoneet pysyy ilmassa. No en sitä nyt suoriltaan osannut hänelle kertoa. Tulin kuitenkin johtopäätökseen, että kyse on jostakin newtonin lakeihin liittyvistä asioista. Kappaleeseen a vaikuttaa voima, joka saa kappaleen liikkumaan ja kun lentskari on oikein rakennettu niin, syntyy liike, joka voittaa maan vetovoiman ja nousee ilmaan... (pitäs varmaan googlettaa asia, että miten se lentokone oikeesti pysyy ilmassa)..

Wikijunior kertoo:

Miten lentokone pysyy ilmassa? [muokkaa]

"Lentokone pysyy ilmassa siipien nostovoiman avulla. Lentokoneen liikkuessa eteenpäin riittävällä nopeudella, ilmavirtaus siiven ympärillä muuttuu siten, että siiven yläpinnalla virtausnopeus kasvaa ja alapinnalla hidastuu. Tästä aiheutuu paine-ero siiven ylä- ja alapinnan välille, joka saa aikaan nostovoimaa. Matemaattisessa virtausopissa puhutaan tällöin sirkulaatiosta. Merkittävä osa nostovoimasta syntyy kuitenkin aerodynaamisten voimien aiheuttamasta virtauksen alastaitteesta siiven jälkeen."

 

No tämän jälkeen sitten luonnollisesti pojan suusta tulee kysymys, miten laivat pysyy pinnalla.

Itse pohdin tämän näin, että vaikka laiva on tehty raudasta, niin se sisältää kuitenkin vettä kevyempää ilmaa, enemmän niin se saadaan pysymään pinnalla, myös paikalla ollessa. Tämä nyt ei pohdintana ollut aivan oikea, vaan asiaan liittyy arkhimedeen laki, jossa kpl syrjäyttää vettä tietyn verran ja saa aikaan tällöin nosteen.

 

Laivalla ollessa myös katselin kannelta horisonttia ja tuli mieleen tehtävä, jossa ihminen katsoo kirkkaalla ilmalla horisonttiin 1,5 m. korkeudelta ja näkee 4km päähän, sen jälkeen maanpinnan kaltevuus haittaa näkyvyyttä. (tämä siis liittyi geometrian tehtäviin) Jos itse olin n. 30m korkeudessa, niin pystynkö suoraan päättelemään teoriassa näkyvyyden horisonttiin pelkästään näiden kahden luvun perusteella. Eli olisin siis nähnyt 80 km päähän parhaimmissa mahdollisissa olosuhteissa? ( 40km = 15m korkeudelta ja 30m korkeudelta olisi 80km)

Mielessä käväisi myös hyttiä katsoessa, kuinka asiat perimmiltään haluavat olla epäjärjestyksessä ja tarvitaan paljon enemmän energiaa saavuttamaan järjestys, kuin epäjärjestys. Miksi se on niin? Atomeista, ihmiseen toimintaa asti.  Yksi huomio tapahtui myös lentokoneessa, jossa oletin, että taivas näkyi jotenkin mustempana, kuin maasta katsottuna. Tätä en keksinyt miksi se oli niin ja onko kyse vain minun aistiharhasta. Pohdin asiaa kuitenkin jotenkin auringon valon kulmalla ja sen tuomalla erilaisella värin siroamisella. Tai sitten ilmakehä jatkuessa maahan asti, niin sininen väri ei ole vielä niin vahvasti 10 km korkeudessa sironnut, jolloin myös väri näkyi tummempana. Nämä oli kuitenkin omasta mielestäni huonoja selityksiä. Ei tuntuneet jotenkin hyviltä.