Siis tämä suunnitelmanihan nyt täytyy uusia kokonaan. Mukaan on siis otettava biologia. Aloin tuossa ihan laskemaan, että kursseja tulee minulle toteutettavaksi yhteensä 24

Fysiikasta 8

Kemiasta 5

Biologiasta 5

Lyhyt matikka 6

Kurssin pituus on  n. 35h, jolloin jos ajattelen tekeväni työtä iltaopiskeluna on realistista ajatella iltaisin 2-3h jokaiselle illalle. ELI viikolle tulisi 10-15h ja yhden kurssin suorittamiseen menisi n. 2-3 vkoa.  Jolloin kokonaisuuden opiskelemiseen menisi n. 1,5 - 2v.

TOSIN tuota biologiaa mietin, että siihen en välttämättä tarvitse ihan kontaktiopetusta. Tätä voisin opiskella ihan itsenäisesti tähän lisäksi, jolloin kurssimäärä pienenisi 19 ja niiden suorittamiseen menisi samalla tahdilla tehtynä 1-1.5v. Toki tämä vaatii hyvin tiivistä opiskelua, joka siis taas on asia erikseen, että jaksaako sellaista, kaiken muun lisäksi. 

No aloitin kuitenkin nyt jo biologiaa käymään lävitse. Netissä on 1 ja 2 kurssit.  1. kurssi on nimeltään eliömaailma. Evoluutio aloittaa tämän. Mukavaa on huomata, että pidä biologiasta todella paljon. Olen pienestä pitäen katsonut tv:stä avaraa luontoa, prisman dokumentteja kaikenlaista eläimiin ja luontoon liittyvää ja jatkanut sitä tähän päivään saakka. Yhteen väliin olin varma, että tähtitiede on se minun juttu. Biologia ja maantiede olivat yksi lempiaineistani ylä-asteella. En meinannut millään uskoa yläasteella, että matematiikkakin on luonnontiede, koska ajatus syntyi päähäni, että en minä sitten voi pitää millään luonnontieteistä. 

Tänään katselin myös vähän kemiaa. Laskeskelin prosenttilaskuja. Ne jännästi jotenkin muistuu aina mieleen, niin että vaikka en muistaisi mitään kaavaa miten asia laskettaisiin, niin saan tuloksen kuitenkin aikaan. Niissä on jotakin helppoa. Ehkä ne päässäni on helppo muuntaa järkeviksi ja näin ollen ne on mielestäni helppo ratkaista. Th-koulutuksessa täytyy lääkelaskuja osata laskea. Ne eivät ole peruskoulun matematiikkaa kummempaa (prosentteja, verrantoa, päättelyä, hyvin selkeitä kaavoja, joihin ei poikkeuksia juurikaan löydy). Niille vain on luotu jotenkin hankala maine alan opiskelijoiden keskuudessa, koska niistä vaaditaan 100% osaaminen.

Itse olen muutaman kerran pompannut laskuista (näitä siis lasketaan jokaisen hoitotyön tentin yhteydessä). Viimeksi yksikkömuunnoksen takia. Kaikkein helpoin lasku meni itselläni päin honkia. Tuli paniikki, kun opettaja sanoi teillä on 3 min aikaa ja sitten täytyy olla valmista. Tosin koska en muistanut montako mikrog. on  mg. niin ei tätä olisi saanut muutenkaan, kuin tuurilla oikein. Tätä ei paljon päätellä. Aloitin kyllä päättelyn, vaan päättelin aivan typerästi asiaa. Aloin miettimään näitä. milligramma, senttigramma, desigramma, gramma..... Sitten mietin, että mitähän mennään taaksepäin...milligramma, "joku"gramma, mikrogramma, joten luonnollisesti ajattelin siis, että 1mg = 100mikrog. . Ei ole edes olemassa mitään "joku"grammaa ja mikrogramma on siis milligramman tuhannesosa.

Tästä opin kuitenkin, että en näköjään pysty laskemaan järkevästi kun joku hoputtaa vieressä. Ei ehkä imartelevin ominaisuus.  Olen vähän myös pohtinut tätä, että miten yleensä toimin tenteissä. Olen yleensä se, joka lähtee ensimmäisenä. Syy tähän on se, että pyrin saamaan asian hyvin tarkasti rajattua. En halua laittaa ylimääräistä tietoa, mutta toisaalta joskus tämä iskee takaisin sillä, että olenkin lyhentänyt asian liikaa ja pisteitä ei heru niin paljon. Mielestäni olisi oikeastaan iihan jees, jos tentit menisi aina niin, että turhasta tiedosta tulisi miinusta. Saisi olla herkillä ja tentti olisi oikeastikin oppimistilanne, jossa täytyy miettiä sisältöä, eikä suoltaa aivan kaikkea paperille, joka päästä löytyy :D No toisekseen taidan olla sitten myös tenteissä hieman hermostunut, jolloin voin olla hätäilijäkin. Tämä ei pääsykoetta ajatellen ole yhtään hyvä ominaisuus. JOS huomaan, että kello on sen verran, että minulle tulee kiire katoaa päästäni tietoa. Pirujen maalailu seinille alkoi nyt, joten täytyy lopettaa. Muuten löydän itsestäni vain kaikki huonot puolet. Niitä voin kyllä luetella, olen hyvin analyyttinen itseni suhteen. Liiankin!