Plaaaaaahhhhh...

Matikka lannistuu minut. En kertakaikkiaan jaksa keskittyä pätkän vertaa siihen, miten binomin tulosääntö (x+a)(x+b)=x2+(a+b)x+ab voi kertoa minulle toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan, kun vertailen niitä keskenään ja päättelen päässälaskulla, mitä mihinkin tulee....

Biologia sinäänsä kiehtoo minua entistä enemmän. Olen 1. kurssin käynyt lävitse, joka sisälsi pääasiallisesti evoluutiota. Tällä hetkellä on siis solu ja perinnöllisyys kurssin aiheena. Ja juuri kävin solun toimintaa hieman lävitse. Biologian helppous ehkä on syy, miksi se nyt tuntuu kivalta vaihtelulta. Siinä pääsee nopeasti eteenpäin ja ymmärtää asian kerralla. Ei tarvitse juuri jäädä vatvomaan, mitä mitä mitä.

Kemian kirjan otan matkaan ja lueskelen sitä koulumatkoillani. Fysiikan taidan jättää tällä viikolla väliin. Olen tosin sairastellut viime aikoina niin paljon, että varmaan kuukauteen ekaan kertaan katson edes mitään mikä liittyy lukion oppimääriin. Nyt ois sit myös alkanut teoriajaksot ja olen kotona vain viikonloput, joten sen ajan vietän mieluummin perheen kanssa kuin opiskellen.

Teoria koulussa taasen tuntuu todella turhauttavan tylsältä. Ihan vain opettajien vuoksi. Yhtään väheksymättä ihmisten kohtaamista työssä ja sen tärkeyttä, mutta sellaista on mielestäni aivan turha kenellekään opettaa. Sen osaa tai sitä ei osaa. Jos et osaa, ei mitkään hienot hoitotieteen teoriat kerro sinulle, miten saat sen vuorovaikutuksen kohdilleen. Opetettaisiin teoriaa täydellä teholla aivan muulta näkökannalta, niin vuorovaikutustilanteetkin olisi luontevia, kun opiskelijalla olisi rautainen tietopohja kysymyksiä varten. Pyh. Oi kun antaisin paljon siitä, että olisin tyytyväinen tähän koulutukseen ja tällaiseen työhön. Olisin kohta valmis ja olisin palkkatyössä, joka palkitsisi muutenkin kuin rahalla.

Ottaa niin paljon päähän, että tiedän olevani kiinnostunut, mutta tiedän joutuvani tekemään niin paljon työtä unelmani eteen!!!